Miksi kiinnostuin saavutettavuudesta?

Julkaistu

Kuulin saavutettavuudesta ensimmäisen kerran yliopistossa maisterivaiheen erikoistumisopintojen Kieli ja käytettävyys -kurssilla. Käytettävyydestä oltiin puhuttu myös informaatiotutkimuksen kursseilla, mutta saavutettavuudesta en muista kuulleeni sanaakaan. Kieli ja käytettävyys -kurssilla käytettävyyttä katsottiin laajasti: puhuttiin ymmärrettävyydestä, luettavuudesta ja saavutettavuudesta. Laaja ymmärrys kielestä ja viestinnästä avasi ymmärryksen myös saavutettavuuteen.

Liitutaululle piirretty pään siluetti. Päästä lähtee useita kiemuraisia nuolia.

Saavuttamaton toimijuus

Jo ennen maisterivaihetta olin alkanut työskennellä opintojen ohella henkilökohtaisena avustajana ja teen noita töitä satunnaisesti edelleen. Olen nähnyt hyvin läheltä, millaisia ongelmia huonosti suunnitellut palvelut ja hankalat tekstit aiheuttavat. Ne vaikeuttavat ihmisten osallistumista yhteiskuntaan, omien asioiden hoitamista ja päätösten tekemistä. Joissakin tilanteissa ihminen luopuu toimijuudestaan vapaaehtoisesti, sillä asioiden hoitaminen on tehty kohtuuttoman vaikeaksi. Annan pari esimerkkiä.

Ensimmäinen esimerkki: Ihmisellä on syystä tai toisesta kognitiivisia haasteita eli vaikeuksia tiedon omaksumisessa, hahmottamisessa ja muistamisessa. Verkosta täytyisi löytää esimerkiksi palveluihin liittyen jokin tärkeä tieto, jonka perusteella tehdä omaa elämää koskevia päätöksiä. Verkkopalvelu on hankalasti käytettävä ja epälooginen, minkä vuoksi oikean tiedon löytämiseen menee aikaa. Kun tieto lopulta löytyy, on kaikki mehut puristettu palvelun kanssa tappelemiseen. Seuraavaksi selviää, että tekstin sanasto on vaikeaa, lauserakenteet monimutkaisia ja teksti on valtavan pitkä. Päätöksenteko on mahdotonta.

Toinen esimerkki: Sokean täytyisi täyttää verkkolomake, esimerkiksi muuttoilmoitus isännöitsijälle. Ruudunlukijan avulla verkkolomake löytyy. Lomake on kuitenkin tehty huonosti. Ruudunlukija poukkoilee, eikä käyttäjälle ole selvää, missä kohdassa hän on. Pakollisia tietoja ei kerrota, virheilmoitukset jäävät pimentoon. Lähettämisen jälkeen palvelu ei anna mitään vahvistusta onnistuneesta lähetyksestä – jos sinne asti ikinä päästään.

Molemmissa tapauksissa verkkopalvelun käyttäjä turhautuu, kuormittuu ja todennäköisesti lopulta luovuttaa koko asian tehtäväksi jollekin toiselle kuten avustajalle. Omien, yksinkertaistenkin, asioiden hoitaminen tehdään usein ylitsepääsemättömän vaikeaksi, eikä kaikkia käyttäjiä huomioida. Ihminen ei ole enää oman elämänsä puikoissa, tekijänä, vaan tekemisen kohteena, jonkun toisen avun varassa. Näin ei ole pakko olla.

Haastava, kiehtova ja monipuolinen saavutettavuus

Saavutettavuutta voi edistää kuka tahansa pienillä teoilla, mutta samalla tarvitaan saavutettavuuden asiantuntijoita, jotka osaavat katsoa isoja kokonaisuuksia. Ei riitä, että esimerkiksi verkkopalveluiden tekninen saavutettavuus on kunnossa, jos kieli ja sisällöt eivät ole saavutettavia. Ei riitä, että osaa lait tai ohjeistukset ulkoa, jos ei ymmärrä käytännön haasteita ja arjen tilanteita.

Itseäni kiehtoo juuri tuo saavutettavuuden monipuolisuus. Se, miten monella tavalla asioita voidaan tehdä paremmin ja huomioida erilaiset käyttäjät. Lisäksi saavutettavuudessa yhdistyy moni mieltäni kutkuttava asia: teksti, kieli, viestintä, tekninen osaaminen, verkkopalvelut.

Saavutettavuudesta puhuttiin siis yliopistossa hieman – mielestäni aivan liian vähän. Kieli ja käytettävyys -kurssin jälkeen suoritin itsenäisesti opintokokonaisuuden saavutettavasta viestinnästä ja selkokielestä ja sillä tiellä olen edelleen. Silti kaikkein merkittävintä minulle oli, että näin käytännössä, mihin saavutettavuuden huomiotta jättäminen jatkuvasti johtaa. Opintojen ohella tekemäni työ, joka ei vastannut osaamistani ja jossa minun piti viipyä vain hetki, vaikuttikin uravalintaani ja maailmankatsomukseeni kaikkein eniten.

Sanon itsekin usein, että saavutettavuutta edistämällä yritykset voivat tehostaa toimintaansa ja palvella entistä laajempaa asiakaskuntaa. Tärkeintä kuitenkin on muistaa se, että kun puhutaan saavutettavuudesta, puhutaan ennen kaikkea arvoista: kenelle palveluita tehdään ja minkä takia. Lakipykälien ja suositusten viidakossa tulee aina pitää mielessä se, että saavutettavuutta edistetään ennen kaikkea käyttäjien ja heidän arkensa sujumisen vuoksi.

Sen vuoksi, että kaikki voivat osallistua.